Vesi
Aloita katsomalla video vesi arjessa!
Videolla talonpoikaispariskunta käyttää vettä moniin eri asioihin.
Mutta on myös tilanteita, joissa he eivät käytä vettä, toisin kuin me nykyään. Luettele tilanteet, joissa käyttäisit nykypäivänä vettä! Miten sama tilanne on ratkaistu tilalla?
Videolla vesi haetaan suoraan pihalla olevasta kaivosta. Kaivosta kaivetaan niin syvä, että se ulottuu pohjaveteen. Kaivovesi on ollut Suomessa yleisin tapa saada puhdasta vettä sekä maaseudulla että kaupungeissa. Vielä nykyäänkin maaseudulla on melko yleistä, että vesi otetaan omasta kaivosta. Kaupungeissa ja tiheään asutuilla alueilla on sen sijaan tavallista liittyä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon.
Ota selvää, miten vesihuolto toimii kunnassasi!
Etsi kunnan/kaupungin vesihuollon sivut ja seuraa veden reittiä vesihanaasi ja siitä eteenpäin. Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun vessa on vedetty tai vesi on valunut suihkun lattiakaivoon?
Veden hakeminen kaivosta.
Suomessa kulutetaan päivittäin noin 150 litraa vettä henkeä kohden. Tähän lukuun lasketaan vain hanasta tuleva vesi. Vedenkulutuksemme on itse asiassa vähentynyt sitten 1970-luvun, jolloin kulutimme yli 300 litraa vettä päivässä. Mutta jos laskemme mukaan kaiken veden, joka kuluu ruokamme viljelyyn sekä vaatteidemme ja muiden tuotteiden valmistamiseen, kulutamme tosiasiassa 3 000 litraa päivässä. Suurin osa vedenkulutuksestamme tapahtuu siis muissa maissa eli siellä, missä käyttämämme tuotteet valmistetaan – yleensä maissa, joissa on pulaa puhtaasta juomavedestä. Tätä tavataan kutsua virtuaaliseksi tai näkymättömäksi vedeksi, joka on osa vesijalanjälkeämme.
Suomessa pidämme puhdasta vettä itsestäänselvyytenä. Monissa maailmankolkissa puhtaan veden saanti ei ole yhtä itsestään selvää. Vesipula tarkoittaa, että makeaa vettä ei ole riittävästi kaikkien vedentarpeen tyydyttämiseksi. Vesipula on suuri ongelma monissa osissa maailmaa, ensisijaisesti aavikkoisilla alueilla, kuten Lähi-idässä, Afrikassa ja osissa Pohjois-Amerikkaa. Arvion mukaan 2/3 maailman väestöstä asuu alueilla, joilla on pulaa vedestä vähintään kuukauden ajan vuosittain. Vesipula voi johtua joko veden puutteesta tai siitä, että veden hinta on liian korkea.
Arvaa!
Mikä on vähimmäisraja sille, kuinka paljon vettä henkilö tarvitsee päivässä? Muista, että kyse ei ole vain juomiseen ja ruoanlaittoon käytettävästä vedestä vaan myös henkilökohtaisesta hygieniasta sekä vaatteiden ja kodin pitämisestä puhtaana. Vastaus on alempana tällä sivulla!
Vertaa!
Wikipedia-sivulla List of water supply and sanitation by country on tiedot monen eri maan vedenkulutuksesta. Valitse viisi maata eri maanosista ja vertaa niiden vedenkulutusta. Vedenkulutustiedot näkyvät oikealla olevan tietolaatikon kohdassa Average urban water use (liter/capita/day). Kirjaa ylös eri maiden tiedot ja vertaa niitä. Mitä huomaat?
Huomaa, että tiedot koskevat vedenkulutusta kaupungeissa. Joissakin maissa voi olla suuria eroja kaupunkien ja maaseudun vedenkulutuksessa.
*Veden saatavuus: YK suosittelee, että jokaisella tulisi olla saatavilla 20 litraa puhdasta vettä päivässä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna makeaa vettä riittäisi kaikille moninkertaisesti. Ongelma on kuitenkin se, että tietyillä alueilla (esimerkiksi Pohjoismaissa) on enemmän vettä kuin tarvitaan, kun taas toisilla alueilla vettä on aivan liian vähän. Veden jakaminenkaan ei onnistu helposti.
Pohdi:
Miksi me säästäisimme vettä Suomessa, jos se ei auta vesipulasta kärsiviä alueita?
Vesi on tärkeää ruoanlaitossa ja juomavetenä, mutta se on myös tärkeä osa hygieniaa. Puhdas vesi ja saippua ovat tärkeitä tartuntojen ja tautien ehkäisyssä. Käsienpesun ja tautien leviämisen välinen yhteys havaittiin (ainakin länsimaissa) vasta 1800-luvun puolivälissä. Vasta silloin alettiin ymmärtää, että kädet oli hyvä pestä saippualla ja puhtaalla vedellä, jos haluttiin välttää tartuntoja. Ensimmäisenä tämän huomasi lääkäri nimeltä Ignaz Semmelweis, joka teki mullistavan, mutta melko kauhistuttavan havainnon.
Haluatko tietää lisää?
Googlaa Ignaz Semmelweis ja ota selvää siitä, mitä hän havaitsi!
Vaatteiden pesu käsin.
Hygienia ei ole kunnossa videolla näkyvällä tilalla. Mutta esimerkiksi vaatehuollon osalta voimme ehkä oppia jotain 1800-luvun menetelmistä! Tuohon aikaan uusia vaatteita ei voinut ostaa kovin usein, koska vaatteet olivat kalliita. Tekstiilejä huollettiin ja hoidettiin muilla menetelmillä.
Googlaa ”vaatehuolto”.
Laadi lista, miten voit siistiä vaatteita sen sijaan, että heittäisit ne pesukoneeseen. Tutki myös, miten eri materiaaleja hoidetaan, jotta ne kestävät pidempään.
